Thomas Nyqvist (born in Porvoo in 1955, lives in Helsinki) has been a distinct voice in Finnish painting since he started exhibiting in the late 1970s. He has consistently made the case for painted images in contemporary visual culture, deliberately focusing on what might be called ‘the inner landscape’.
His paintings, usually based on his own photographs of demolition sites or other transitory urban ‘non-sites’, are meditations on external reality as it changes around him – and on painting as an evolving system for understanding and expanding this reality.
Painovoima translates as ‘gravity’ but literally means ‘weight-force’. As the title of Nyqvist’s second solo exhibition at Kohta, the Finnish word proposes that painting continues to ‘carry weight’ as a form of collective consciousness. Painting also wouldn’t function without its constant transformation of earth elements (as pigments) into means of articulation and expression.
Thomas Nyqvist, from the series Kaivantoja (Diggings), 2024. Oil on canvas, 38 × 51 cm. Photographer: Jussi Tiainen
The exhibition features Nyqvist’s newest work, in both large and small formats, which departs from photographs of excavations and demolished concrete. In addition, it includes selected examples of his paintings from previous decades, notably non-figurative motifs from the early 1980s and nocturnal seascapes from the early 2000s.In connection with the exhibition Kohta will publish a monograph on Thomas Nyqvist, in collaboration with the Helsinki publishing house Parus Verus. It will contain new essays by Anders Kreuger, Director of Kohta and the curator of the exhibition, and by the prominent American poet, translator and critic Dr. Susan Stewart. She has been Professor of English at Princeton University and has authored books such as On Longing (1993), The Open Studio (2005) and The Ruins Lesson: Meaning and Material in Western Culture (2020).
Thomas Nyqvist (syntynyt Porvoossa 1955, asuu Helsingissä) on johdonmukaisesti puolustanut maalattujen kuvien paikkaa nykyisessä visuaalisessa kulttuurissa ja keskittynyt määrätietoisesti siihen, mitä voisi kutsua ”sisäiseksi maisemaksi”. Hän on ollut erottuva ääni suomalaisessa maalaustaiteessa 1970-luvun lopusta alkaen.
Nyqvistin maalaukset perustuvat tavallisesti hänen omiin valokuviinsa purkutyömaista tai muista kaupunkitilassa olevista väliaikaisista ”ei-paikoista”. Ne tutkiskelevat ympärillämme muuttuvaa ulkoista todellisuutta – ja maalausta kehittyvänä järjestelmänä, jonka keinoin ymmärtää ja laajentaa tätä todellisuutta.
Painovoima on Nyqvistin toinen soolonäyttely Kohtassa. Näyttelyn nimi vihjaa, että edelleenkin maalaustaiteella ”on painoa” kollektiivisen tietoisuuden muotona. Maalaustaide ei myöskään toimisi ilman jatkuvaa muuntumista maalajeista (pigmenteistä) artikulaation ja ilmaisun keinoiksi.
Thomas Nyqvist, sarjasta Kaivantoja, 2024. Öljy kankaalle, 38 × 51 cm. Valokuvaaja: Jussi Tiainen
Näyttelyssä on esillä Nyqvistin uusimpia töitä niin suuressa kuin pienessäkin mittakaavassa. Teosten lähtökohtana ovat valokuvat kaivannoista ja murskatusta betonista. Lisäksi näyttelyyn on valikoitu esimerkkejä hänen maalauksistaan viime vuosikymmeniltä, erityisesti ei-esittäviä kuva-aiheita 1980-luvun alusta ja yöllisiä merimaisemia 2000-luvun alusta.
Näyttelyn yhteydessä Kohta julkaisee Thomas Nyqvistiä käsittelevän kirjan yhteistyössä helsinkiläisen Parus Verus -kustantamon kanssa. Julkaisu sisältää uudet kirjoitukset Kohtan johtajalta ja näyttelyn kuraattorilta Anders Kreugerilta sekä merkittävältä amerikkalaiselta runoilijalta, kääntäjältä ja kriitikolta Susan Stewartilta. Stewart on toiminut englannin kielen professorina Princetonin yliopistossa ja kirjoittanut sellaisia kirjoja kuin On Longing (1993), The Open Studio (2005) ja The Ruins Lesson: Meaning and Material in Western Culture (2020).
Thomas Nyqvist (född 1955 i Borgå, bosatt i Helsingfors) har varit en tydlig stämma i det finländska måleriet sedan han började ställa ut i slutet av sjuttiotalet. Han har konsekvent hävdat den målade bildens plats i den samtida visuella kulturen och målmedvetet ägnat sig åt vad som kan kallas ”det inre landskapet”.
Hans målningar, oftast baserade på egna fotografier av rivningsobjekt eller andra övergångsmässiga ”icke-platser” i staden, är betraktelser över en yttre verklighet i förändring – och över måleriet som ett system i ständig utveckling som låter oss förstå och utvidga denna verklighet.
Panovoima är det finska ordet för ”tyngdkraft”. Titeln för Nyqvists andra separatutställning i Kohta påtalar att måleriet fortsättningsvis ”har tyngd” som kollektiv medvetandeform. Måleriet skulle heller inte fungera utan den konstanta omvandlingen av jordarter (pigment) till artikulations- och uttrycksmedel.
Thomas Nyqvist, ur sviten Kaivantoja (Grävningar), 2024. Olja på duk, 38 × 51 cm. Fotograf: Jussi Tiainen
Utställningen lyfter fram Nyqvists senaste verk, i både större och mindre format, som utgår från fotografier av uppgrävda gator och demolerad betong. Dessutom innehåller den utvalda exempel på hans målningar från tidigare årtionden, däribland icke-figurativa motiv från tidigt åttiotal och nattliga havslandskap från åren efter millennieskiftet.
I samband med utställningen ger Kohta tillsammans med Helsingforsförlaget Parus Verus ut en monografi över Thomas Nyqvist. Den kommer att innehålla nyskrivna essäer av Anders Kreuger, verksamhetsledare för Kohta och kurator för utställningen, och av den framstående amerikanska poeten, översättaren och kritikern Susan Stewart. Hon har varit professor i engelska vid Princeton-universitetet och skrivit böcker som On Longing (1993), The Open Studio (2005) och The Ruins Lesson: Meaning and Material in Western Culture (2020).
