HOME EXHIBITIONSFIRST INTERNATIONAL FESTIVAL OF MANUPORTS

First International Festival of Manuports

Kohta, a privately initiated kunsthalle in Finland’s capital Helsinki, invites artists from all over the world to submit artworks for an experimental international group exhibition scheduled to open on 17 August 2021.

First International Festival of Manuports wants to address, at the same time, an abruptly changed planetary reality (life under pandemic conditions, the suspension of foreign travel) and a longer-term need to rethink the international art circuit (especially the continued growth of curated mega-events). Already before last winter there was widespread unease with the unsustainable ways of the globalized art world, with many of its actors wishing for a “back to basics” approach that wouldn’t make the incoming twenties boring – because they should be roaring.

“Manuport” is the archaeological and anthropological term for “a natural object, especially a stone, that has been carried and deposited somewhere by humans but has not been artificially shaped.” The oldest such object known to us is the so-called Makapansgat pebble, a piece of jasperite measuring 8.3 centimeters across and weighing 260 grams. It was found, together with remains of the oldest relatives of humankind, in the Makapansgat cave in South Africa in 1925.

What makes the pebble so interesting (apart from its clear resemblance to a face and the doubt as to whether its shape has been enhanced) is that the cave is four kilometers away from the nearest natural source of jasperite and that the bones of the Australopithecus africanus are three million years old. This and other prehistoric manuports, usually invoking animals or human body parts, are interpreted as indications that even these early ancestors were capable of non-utilitarian cognition, aesthetic appreciation and possibly language.

This ancient “readymade” moved from its place of origin through humanoid agency constitutes proof (of a kind) that image-thinking is almost unimaginably old. How can we, meeting today’s challenges, use this insight to push for a new understanding of art? Kohta proposes a collective exercise in “futuring” the most ancient of artistic genres, older than the cave paintings. We want to see how artists all over the world reimagine the format of the hand-held three-dimensional image-object.

We also want to revive the artistic internationalism of some four or five or six decades ago. Back then artists didn’t travel so widely – either because they didn’t have the means or because they were living under systems restricting their free movement and speech. Yet there were international festivals (such as the pan-African FESTAC in Dakar in 1966 and Lagos in 1977) and solidarity actions (such as the International Art Exhibition for Palestine in 1978). And there was the mail art movement: artist-initiated, boundary-crossing by its very nature, with important contributions from both “centers” and “peripheries”.

Artists in all countries, send us your manuports in the mail! We promise to exhibit all works received, and to name their authors in our communication about and documentation of the exhibition, provided your manuports meet these basic requirements: They mustn’t be bigger or heavier than the Makapansgat pebble. They mustn’t have features that violate Finnish laws against hate speech and discrimination. The postage must be paid by the senders. Your package must have arrived in Helsinki no later than July 15, 2021.

By setting such minimal rules, we leave everything else to those who wish to participate. We will provide an attractive and intriguing setting for the submitted manuports, with murals and other works by the artists Oscar Chan Yik Long(Hong Kong/France, 1988) and Pavel Mikushev (Republic of Komi, Russian Federation, 1962). “We” are Kohta’s two employees, Director Anders Kreuger (Sweden, 1965) and Gallery Manager Mia Dillemuth (Finland, 1979), assisted in this project by the contributing curator Sona Stepanyan (Armenia, 1987).

Pavel Mikushev, Oš da čeri götrasem (The Marriage of Bear and Fish), 2019. Wall painting for the exhibition Blood and Soil: Dark Arts for Dark Times at CAC Vilnius, 6 × 12 meters. Photo: Andrej Vasilenko

Oscar Chan Yik Long, How do we know if the dead would not regret their efforts to survive?, 2020. Hand knotted wool carpet, 3 meters across. Photo: Will Kwok

One more thing. We hope to receive many submissions, so that First International Festival of Manuports, in addition to proving that a new, back-to-basics artistic internationalism is possible will also demonstrate the value of inclusive open-ended curatorial methods, in this case the open call. Therefore we can’t promise to return the submitted works, unless their authors have made special provisions for us to do so.

Logistical Information:

Exhibition dates: August 17–October 10, 2021

Shipping address: Kunsthalle Kohta, Työpajankatu 2 B, Building 7, 3rd Floor, 00580 Helsinki, Finland
Contact: [email protected]

 

The Makapansgat Pebble. Composition: Matts Bjolin

Kohta, yksityinen taidehalli Helsingissä, kutsuu taiteilijoita ympäri maailman lähettämään teoksia kokeelliseen kansainväliseen ryhmänäyttelyyn, jonka on määrä avautua 17.8.2021.

First International Festival of Manuports -näyttelyn keskiössä ovat sekä äkillisesti muuttunut maailmantilanne (pandemian keskellä eläminen, ulkomaille matkustamisen rajoitukset) että pitkäaikaisempi tarve uudelleenarvioida kansainvälisiä taidetapahtumia (erityisesti kuratoitujen megatapahtumien jatkuvaa kasvua). Jo ennen viime talvea globaalilla taidekentällä esiintyi tyytymättömyyttä sen kestämättömiä toimintatapoja kohtaan, ja monet toimijat toivoivat paluuta perusasioiden äärelle kuitenkin niin, ettei tulevasta 20-luvusta tulisi tylsä – senhän kuuluisi olla iloinen ja kuohuva.

”Manuport” on englanninkielinen arkeologian ja antropologian termi luonnossa esiintyville esineille, erityisesti kiville, joita ihmiset ovat kantaneet mukanaan ja pitäneet tallessa, mutta esineitä ei ole keinotekoisesti muotoiltu. Vanhin tiedossa oleva tällainen esine on Makapansgatin kivi, 8,3 sentin levyinen ja 260 grammaa painava jaspiksen palanen, joka löydettiin vuonna 1925 ihmiskunnan vanhimpien sukulaisten muinaisjäänteiden kanssa Etelä-Afrikassa sijaitsevasta Makapansgatin luolasta.

Kivi on kiinnostava monesta syystä: se muistuttaa ihmiskasvoja (on mahdotonta määrittää onko kiven muotoa paranneltu), sen löytöpaikka sijaitsee neljän kilometrin päässä lähimmästä jaspisesiintymästä, ja samasta luolasta löytyneet Australopithecus africanuksen luut ovat kolme miljoonaa vuotta vanhoja. Tätä ja muita vastaavia löydöksiä, jotka usein muistuttavat eläimiä tai ihmisruumiin osia, pidetään osoituksena siitä, että myös muinaiset esivanhempamme kykenivät muuhunkin kuin hyötyajatteluun: he arvostivat estetiikkaa ja heillä saattoi olla kielellisiä kykyjä.

Se, että ihmisapina on siirtänyt tämän muinaisen ”ready-made -esineen” alkuperäiseltä paikaltaan, on (eräänlainen) todiste siitä, että kuvallinen ajattelu on vanhempaa kuin olimme kuvitelleetkaan. Kuinka voisimme hyödyntää tätä oivallusta nykypäivän haasteiden keskellä ja luoda uusia tapoja ymmärtää taidetta? Kohta kutsuu nyt kaikki mukaan luomaan tulevaisuuden versioita taiteen lajeista vanhimmasta – vanhemmasta kuin luolamaalaukset. Haluamme nähdä, kuinka eri puolilta maailmaa tulevat taiteilijat uudelleenluovat kädessä pidettävän, kolmiulotteisen esineen formaatin.

Haluamme myös elvyttää neljän, viiden tai kuuden vuosikymmenen takaisen taiteellisen kansainvälisyyden ajalta, jolloin taiteilijat eivät matkustaneet niin laajasti – joko siksi, että heillä ei ollut siihen varaa tai koska heidän liikkuvuuttaan ja sananvapauttaan rajoitettiin. Siitä huolimatta silloinkin järjestettiin kansainvälisiä festivaaleja (esimerkiksi panafrikkalainen FESTAC Dakarissa 1966 ja Lagosissa 1977) ja tapahtumia, joilla osoitettiin solidaarisuutta (esimerkiksi kansainvälinen taidenäyttely Palestiinan hyväksi 1978). Lisäksi oli olemassa taiteilijoiden alulle panema, luonteeltaan rajat ylittävä ilmiö, postitaide, johon antoivat tärkeän panoksensa niin keskusta- kuin reuna-alueilla vaikuttaneet toimijat.

Taiteilijat kautta maailman, lähettäkää meille manuport-teoksianne! Lupaamme asettaa näytteille kaikki vastaanottamamme teokset ja nimetä niiden tekijät näyttelyn viestinnässä ja dokumentoinnissa, jos ne täyttävät nämä perusvaatimukset: Teos ei saa olla suurempi tai painavampi kuin Makapansgatin kivi. Teos ei saa rikkoa Suomen vihapuheen ja syrjinnän vastaisia lakeja. Tekijä maksaa postimaksun. Teoksen on oltava perillä Helsingissä viimeistään 15.7.2021.

Sääntöjä on vähän, ja kaikki muu jää halukkaiden osallistujien päätettäväksi. Tarjoamme lähetetyille teoksille houkuttelevat ja kiehtovat puitteet Oscar Chan Yik Longin (Hong Kong / Ranska, 1988) ja Pavel Mikushevin (Komin tasavalta, Venäjän federaatio, 1962) muraalien ja muiden teosten joukossa. ”Me” olemme Kohtan kaksi työntekijää, johtaja Anders Kreuger (Ruotsi, 1965) ja galleriakoordinaattori Mia Dillemuth (Suomi, 1979) sekä tämän projektin avustava kuraattori Sona Stepanyan (Armenia, 1987).

Vielä yksi juttu. Toivomme, että meille lähetetään mahdollisimman monta teosta, jotta First International Festival of Manuports voi todistaa uuden, perusasioiden äärelle palaavan taiteellisen kansainvälisyyden mahdolliseksi. Lisäksi haluamme osoittaa, kuinka arvokkaita inklusiiviset, avoimuuteen perustuvat kuratointimenetelmät – tässä tapauksessa avoin teoshaku – ovat. Tästä syystä emme voi luvata lähetettyjen teosten palauttamista, elleivät tekijät sitä erikseen mahdollista.

Näyttelyn ajankohta ja yhteystiedot:

Näyttely avoinna: 17.8.–10.10.2021

Toimitusosoite: Kohta Taidehalli, Työpajankatu 2 B, rakennus 7, 3. kerros, 00580 Helsinki
Lisätietoja: [email protected]

 

The Makapansgat Pebble. Sommitelma: Matts Bjolin

Den privata konsthallen Kohta i Helsingfors inbjuder konstnärer från hela världen att skicka verk till en experimentell grupputställning med vernissage den 17 augusti 2021.

Första internationella manuportfestivalen tar sig an två aktuella teman: de abrupta världsomspännande förändringar som pandemin orsakat, med påtvingat innesittande och inställda utlandsresor, och behovet av långsiktigt nytänkande kring det internationella konstutbytet, i synnerhet de kuratorstyrda mega-evenemangen. Redan före förra vintern märktes ett påtagligt missnöje med konstvärldens ohållbara livsstil. Många av dess aktörer önskar sig en återgång till enklare vanor, utan att därför avstå från idén om det nya ”glada tjugotalet”.

Manuport är den arkeologiska och antropologiska termen för ”naturligt förekommande föremål, i synnerhet stenar, som burits och efterlämnats av människor utan att ha formats på konstgjord väg”. Det äldsta kända föremålet av denna typ är den så kallade Makapansgat-stenen, ett litet stycke jasperit som mäter 8,3 centimeter i diameter, väger 260 gram och påträffades 1925 i en grotta i Sydafrika, tillsammans med lämningar av människosläktets tidigaste förfäder.

Det som gör stenen så intressant är (förutom dess tydliga likhet med ett ansikte och omöjligheten att bestämma huruvida formen har bearbetats) att grottan ligger på fyra kilometers avstånd från den närmaste naturliga förekomsten av jasperit – och att benresterna från Australopithecus africanus är tre miljoner år gamla. Denna och andra förhistoriska manuporter, vanligen påminnande om djur eller mänskliga kroppsdelar, har tolkats som bevis för att människosläktet redan från allra första början varit utrustat med icke-nyttoinriktad uppfattningsförmåga, estetisk känslighet och möjligtvis språk.

Sådana forntida ”readymades” som hämtats från sin ursprungliga plats av människoliknande varelser ger hursomhelst en fingervisning om att bildtänkandet är äldre än vi riktigt kan föreställa oss. Hur kan vi, ställda inför dagens utmaningar, använda denna insikt för att skapa ny förståelse för konsten? Kohta föreslår en kollektiv övning i att ”framtidssäkra” den äldsta av alla konstformer, äldre än grottmålningarna. Vi vill se hur konstnärer över hela världen kan förnya det handhållna tredimensionella bildföremålet.

Vi vill också återuppliva den konstnärliga internationalism som blomstrade på sextio- och sjuttiotalen. På den tiden reste konstnärer betydligt mindre, antingen för att de saknade resurser eller för att de levde i samhällen som begränsade deras rörelse- och yttrandefrihet. Ändå anordnades internationella festivaler (som de panafrikanska FESTAC i Dakar 1966 och Lagos 1977) eller solidaritetsaktioner (som den internationella konstutställningen för Palestina 1978). Därtill kom mail art-rörelsen: initierad av konstnärer, gränsöverskridande till sin natur, med viktiga bidrag från både ”centrum” och ”periferi”.

Konstnärer i alla länder, skicka era manuporter till oss! Vi lovar att visa alla mottagna verk och att nämna alla upphovspersoner i vår kommunikation om och dokumentation av utställningen, förutsatt att era manuporter motsvarar dessa grundläggande krav: De får inte vara större eller tyngre än Makapansgat-stenen. Innehållsmässigt får de inte bryta mot finländska lagar om diskriminering eller hets mot folkgrupp. Portot måste betalas av avsändaren. Ditt paket ska ha ankommit till Helsingfors senast den 15 juli 2021.

Dessa minimiregler lämnar alla andra beslut åt er som önskar delta. Vi kommer inte att försöka bestämma vem som får kalla sig konstnär och vi kommer inte att välja bort inskickade bidrag på estetiska eller andra grunder. Däremot kommer vi att skapa en attraktiv och intresseväckande miljö för de emottagna manuporterna, med väggmålningar och andra verk av konstnärerna Oscar Chan Yik Long (Hongkong/Frankrike, 1988) och Pavel Mikusjev (Republiken Komi, Ryska federationen, 1962). ”Vi” är Kohtas två anställda, verksamhetsledare Anders Kreuger (Sverige, 1965) och gallerikoordinator Mia Dillemuth (Finland, 1979), som för detta  projekt tar hjälp av kuratorn Sona Stepanyan(Armenien, 1987).

En sak till. Vi hoppas få in många bidrag. På så sätt kan Första internationella manuportfestivalen peka framåt mot en ny och mer oförstörd internationalism och samtidigt demonstrera värdet av inkluderande utställningsformer som denna öppna inbjudan. Därför kan vi inte lova att skicka tillbaka de inlämnade verken, förutom i de fall då upphovspersonerna har ordnat med returporto.

Logistisk information:

Utställningsdatum: 17 augusti – 10 oktober 2021
Postadress: Konsthallen Kohta, Verkstadsgatan 2 B, byggnad 7, 3.e våningen, 00580 Helsingfors, Finland

Kontakt: [email protected]

 

The Makapansgat Pebble. Komposition: Matts Bjolin