HOME EXHIBITIONSSIMRYN GILL: WORKS ON PAPER

Simryn Gill: Works on Paper

Simryn Gill (born in 1959 in Singapore) lives in Sydney, Australia, and Port Dickson, Malaysia. Audiences in Finland will remember her two exhibitions at the Museum of Contemporary Art Kiasma: her solo presentation, in 1998, of the work Self-Seeds (now in the Kiasma collection) and her participation in the group exhibition ‘Six Routes to the Himalayas’ in 2000.

More recently, she has shown her work at Lunds konsthall, Sweden, in 2017, Museum of Fine Arts Ghent, Belgium, in 2016, NTU CCA Singapore in 2015, the Venice Biennale (as the Australian representative) in 2013, and dOCUMENTA (13) in 2012.

Gill collects and makes objects, photographs, writes, experiments with various printing techniques. She often works on paper, and her work looks at paper from different perspectives: as support for images, as material for objects, as index of a process of entropic decay.

Simryn Gill, Naga Doodles, 2017, ink on Japanese rice paper. Photo: Jussi Tiainen

Simryn Gill, Naga Doodles. Photo: Jussi Tiainen

Simryn Gill, Naga Doodles. Photo: Jussi Tiainen

Works from two different series are shown at Kohta. Naga Doodles (2017) is a large series of prints, in etching ink on various Japanese papers with occasional stains of snake blood. A selection of these prints are pinned onto the walls of the larger exhibition space, while around a hundred prints from the photographic series Sun Pictures (2013) are shown on vitrine tables in the smaller space.

 Nāga is the Sanskrit word for a deity taking the form of a great snake in Indian religions. The snake cult also occurs throughout South Eastern Asia. Gill has chosen the word to name this series of prints:

‘In Malay, naga means dragon. The mythical, sacred and zoological meet in this word. I have always been faintly aware of the run-over snakes on our roads, but I got a closer look recently, while driving with a friend who is knowledgeable about snakes. He alerted me to a cobra that had just been run over by the motorcycle in front of us, and we stopped, picked it up and put it in the trunk of our car.

Because I was printing other things at that time, when we got to my studio I also made a direct print of the cobra. I remembered having made similar prints of fish bought in the market. The snakes I pick up are more or less flattened; that’s how they presented themselves to me as “printable”. When I see them on the roads now, they seem to me like found drawings. Absent-minded doodles.’

Simryn Gill, Sun Pictures, 2013, colour prints. Photo: Jussi Tiainen

Simryn Gill, Sun Pictures. Photo: Jussi Tiainen

These prints illustrate and illuminate (i.e. cast light upon) the process of record-taking, much in the same way as Gill’s various photographic series. And much like Naga Doodles, but with different means, the second series being shown, Sun Pictures articulates the experience of mapping and the mapping of experience:

‘A few years ago I went to north-western Australia, where the continent faces the Indian Ocean. Every day for a couple of weeks I would follow the tide as it went out –taking me a tiny bit closer to what’s on the other side. I collected two kinds of seashells washed up on the beach and took these pictures of the sun, using all the different film stock I already had, some of it obsolete and no longer in production.

Back in Sydney, my printer said, “These pictures are so boring; what shall I do with them? They are just repetitions!” But I said to her, “I want you to print them all. Just go through all your drawers and use any leftover papers. Whatever you can find. Just like all the leftover film I used to take them.” This is why the work became such a physical manifestation of randomness and sameness, which is another image of record-taking.’

The exhibition was organised by Kohta, and Simryn Gill’s work was shown courtesy of Jhaveri Contemporary in Mumbai, Tracy Wiliams Ltd in New York and Utopia Art Sydney.

Simryn Gill, print from Naga Doodles, 2017

Simryn Gill, print from Naga Doodles, 2017

Simryn Gill: Teokset paperilla

Simryn Gill (s. 1959, Singapore) asuu Sydneyssa, Australiassa, ja Port Dicksonissa, Malesiassa. Suomalainen yleisö voi muistaa hänen kaksi näyttelyään Nykytaiteen museo Kiasmassa: hänen teoksensa Self-Seeds esittämisen vuonna 1998 (teos nyt Kiasman kokoelmassa) sekä osallistumisen ryhmänäyttelyyn “Kuusi reittiä Himalajalle” vuonna 2000.

Viime vuosina hän on esittänyt teoksiaan Lundin taidehallissa Ruotsissa, 2017, Gentin taidemuseossa Belgiassa, 2016, NTU CCA Singaporessa, 2016, Venetsian biennaalissa (Australian edustajana), 2013, ja dOCUMENTA (13):ssa, 2012.

Gill kerää ja luo objekteja, valokuvaa, kirjoittaa ja tekee kokeiluja erilaisin painotekniikoin. Hän työskentelee usein paperin kanssa, ja hänen teoksissaan paperia lähestytään eri näkökulmista: kuvien alustana, objektien materiaalina, hajoamisen ja kuihtumisen prosessien todisteena.

Kohtassa nähdään teoksia kahdesta eri sarjasta. Naga Doodles (2017) on japaninpapereille painomusteella toteutettu laaja painotöiden sarja. Paperille on jäänyt myös satunnaisia jälkiä käärmeen verestä. Kokoelma näitä töitä on kiinnitetty isomman näyttelytilan seinille, kun taas satakunta vedosta valokuvasarjasta Sun Pictures (2013) esitetään vitriinipöydillä pienemmässä tilassa.

Nāga on sanskritinkielinen nimi intialaisissa uskonnoissa esiintyvälle käärmejumaluudelle. Käärmekulttia esiintyy myös Kaakkois-Aasiassa, ja Gill on valinnut sanan teossarjansa nimeksi:

”Malaijiksi nagatarkoittaa lohikäärmettä. Myyttinen, pyhä ja eläintieteellinen kohtaavat tässä sanassa. Olen aina ollut jossain määrin tietoinen teillämme olevista yliajetuista käärmeistä, mutta tutustuin niihin tarkemmin vasta äskettäin, kun olin autoilemassa ystäväni kanssa, joka tuntee hyvin käärmeet. Hän näytti minulle kobran, joka oli juuri jäänyt edellämme kulkeneen moottoripyörän alle, ja me pysähdyimme ja nostimme sen auton takakonttiin.

Koska työskentelin juuri tuolloin painotöiden kanssa, tein painokuvan käärmeestä heti kun tulimme työhuoneelleni. Muistan tehneeni aiemmin samanlaisia painokuvia juuri markkinoilta ostetuista kaloista. Keräämäni käärmeet ovat enemmän tai vähemmän litistyneitä; siksi ne esittäytyivät minulle ’painokelpoisina’. Nykyään kun näen niitä teillä, ne näyttäytyvät minulle kuin löydettyinä piirroksina. Hajamielisiä piirustuksia.”

Nämä painokuvat kuvaavat (ja valottavat) tallentamisen prosessia samaan tapaan kuin Gillin erilaiset valokuvasarjat. Ja kuten Naga Doodles, mutta eri välinein, myös toinen esillä oleva teossarja Sun Pictures kuvaa kartoittamisen kokemusta sekä kokemuksen kartoittamista:

”Muutama vuosi sitten matkustin Luoteis-Australiaan, missä maanosa kohtaa Intian valtameren. Muutaman viikon ajan seurasin päivittäin laskevaa vuorovettä, joka vei minua aina hieman lähemmäs sitä mitä oli toisella puolella. Keräsin rannalta kahdenlaisia eri simpukankuoria ja otin valokuvia auringosta käyttäen kaikenlaisia filmejä, mitä minulla oli mukanani, osa niistä sellaisia, joita ei enää valmisteta.

Kun palasin Sydneyyn, henkilö joka vedostaa valokuviani sanoi minulle: ’Nämä kuvat ovat niin tylsiä; mitä haluat minun näillä tekevän? Ne ovat vain saman toistoa!’ Sanoin hänelle: ’Haluan, että vedostat ne kaikki. Käy vain laatikkosi läpi ja käytä mitä tahansa ylijäämäpapereita sinulta löytyy, samoin kuin minä käytin ylijäämäfilmejäni kuvaamiseen.’ Näin teoksesta tuli sattumanvaraisuuden ja samanlaisuuden fyysinen manifestaatio, toisenlainen tallentamisen kuva.”

Näyttelyn järjestää Kohta, ja Simryn Gillin teokset esitetään taiteilijan sekä Jhaveri Contemporaryn (Mumbai), Tracy Williams Ltd:n (New York) ja Utopia Art Sydneyn luvalla.

 

 

 

 

 

 

Simryn Gill: Verk på papper

Simryn Gill (född 1959 i Singapore) bor i Sydney, Australien, och Port Dickson, Malaysia. Den finländska publiken kommer att minnas hennes två utställningar i Museet för Nutidskonst Kiasma: solopresentationen 1998 av arbetet Self-Seeds (nu i Kiasmas samling) och deltagandet i grupputställningen Sex vägar till Himalaya 2000.

Under senare år har hon ställt ut i Lunds konsthall 2017, Konstmuseet i Gent 2016 och NTU CCA Singapore 2015, och dessutom på Venedigbiennalen 2013 (som Australiens representant) och dOCUMENTA (13) 2012.

Gill samlar och skapar föremål, fotograferar, skriver och experimenterar med olika trycktekniker. Hennes arbeten återspeglar olika synsätt på papper: som underlag för bilder, som material för föremål, som vittnesbörd om sönderfall och förmultning.

I Kohta visas verk ur två olika serier. Naga Doodles (2017) är en omfattande serie tryck med trycksvärta på olika japanska papperssorter, med fläckar av ormblod här och där. Ett urval av dessa har nålats upp på väggarna i det större utställningsutrymmet, medan ett hundratal fotografier ur serien Sun Pictures (2013) visas på vitrinbord i det mindre utrymmet.

Nāga är sanskrit och betyder ”ormgud” i de indiska religionerna. Ormkulten förekommer i hela Sydostasien, och Gill har valt att använda ordet i titeln för sin bildserie:

”På malajiska betyder naga drake. Det mytiska, heliga och zoologiska strålar samman i detta begrepp. Jag har alltid varit vagt medveten om de överkörda ormarna på våra vägar, men jag uppmärksammade dem först nyligen, när jag körde bil tillsammans med en vän som vet mycket om ormar. Han visade mig en kobra som just blivit överkörd av motorcykeln framför oss, och vi stannade och tog den med oss i bagageluckan.

Eftersom jag höll på att trycka så intensivt just då gjorde jag ett avtryck av kobran när vi kommit tillbaka till ateljén. Detta fick mig att minnas hur jag några år tidigare hade gjort liknande avtryck av fiskar köpta på marknaden. Ormarna jag samlar in är mer eller mindre tillplattade; det var så jag kom att betrakta dem som ’tryckbara’. När jag nu ser dem på vägarna tänker jag på dem som färdiga, upphittade teckningar. Tankspridda teckningar.”

Dessa tryck illustrerar (d.v.s. ”sprider ljus över”) vad det innebär att ta ett avtryck, på samma sätt som Gills olika fotografiska serier. Och liksom Naga Doodles, men med andra medel, gestaltar den andra serien i utställningen, Sun Pictures, vår erfarenhet av kartläggande och vårt kartläggande av erfarenhet.

”För några år sedan åkte jag till nordvästra Australien, där kontinenten blickar ut mot Indiska oceanen. Varje dag under par veckor vandrade jag med tidvattnet när det drog sig undan – hela tiden en liten bit närmare det som ligger på andra sidan. Jag samlade två sorters snäckskal som sköljts upp på stranden och tog dessa bilder av solen, med alla de olika sorters film jag hade i min ägo: en del av dem tillverkades inte ens längre.

När jag kom tillbaka till Sydney sade hon som gör mina förstoringar: ’De här bilderna är så tråkiga; vad ska jag göra med dem? De är ju bara upprepningar!’ Men jag sade till henne: ’Jag vill att du ska trycka dem alla. Gå bara igenom dina lådor och använd alla papper som blivit över. Allt du kan hitta. Precis som jag använde all överbliven film för att ta dem.’ Därför blev verket en så fysisk manifestation av slump och likhet, vilket är ytterligare en bild av dokumentation som avtryck.”

Utställningen organiserades av Kohta, och Simryn Gills arbeten visades med benäget tillstånd av Jhaveri Contemporary i Mumbai, Tracy Wiliams Ltd i New York och Utopia Art Sydney.